Pridesta on eniten mielipiteitä niillä, joita se ei koske

Kirjoitan harvoin spesifisti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä ja syy siihen on ilmiselvä: en kuulu kumpaankaan ryhmään, joten ei ole minun asiani tulla kertomaan asioista, joista en mitään tiedä. Näin Pride-viikolla kuitenkin tuntuu, että olen aika yksin tämän näkemykseni kanssa: monella cishet-ihmisellä on aivan tolkuttomasti mielipiteitä ja sanottavaa Pridesta ja LGBTIQ-ihmisistä. Vihan, ennakkoluulojen ja väärinymmärrysten määrä on aivan uskomaton ja minun on vaikeaa käsittää, miksi sateenkaariväen näkyvä olemassaolo on joillekuille niin triggeröivää. Kuinka vaikeaa on murehtia omista asioistaan ja antaa muiden olla rauhassa?

Pride ei ole muoti-ilmiö tai ideologia

Suomen Poliisi julkaisi Instagram-tilillään kuvan, jossa he toivottivat hyvää ja turvallista Pride-viikkoa. Moni kommentoija oli sitä mieltä, että julkaisu on sopimaton, koska poliisin pitäisi olla jonkinlainen ”puolueeton” viranomainen, joka ei lähde mukaan ”muotivirtauksiin”. Joidenkin mielestä julkaisu oli vasemmistolainen kannanotto, joka loukkaa ja syrjii niitä, jotka eivät hyväksy sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä.

Suomen perustuslaissa säädetään yhdenvertaisuudesta ja siitä, ettei ketään saa esimerkiksi sukupuolen perusteella asettaa eri asemaan kuin toista. Suomen poliisi lienee aika vahvasti sidottu noudattamaan perustuslakia. Näin ollen on ihan luontevaa, että poliisi ilmaisee tukensa Pridelle, joka on alkujaan – ja on edelleen – protesti tämän perustuslaillisen oikeuden toteutumatta jäämistä vastaan. Poliisin arvoihin on myös kirjattu tasa-arvon edistäminen ja sitähän Pride nimenomaan on.

Tiukassa istuu harhaluulo, että LGBTIQ-ihmisten oikeus olla ylipäätään olemassa olisi mielipidekysymys. En tiedä, mistä joku kuvittelee saavansa oikeuden määrätä toisten ihmisten olemassaolosta, mutta fakta on se, ettei sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen olemassaoloa voi kieltää, vaikka kuinka tekisi mieli. Pride ei ole muoti-ilmiö, jonka myötä ihmiset olisivat yhtäkkiä keksineet olevansa muuta kuin cisheteroita, ja vaikka kuinka vastustaisi Pridea tai sateenkaariväkeä, itse ilmiö ei poistu. On myös erittäin huolestuttavaa, jos ihmisoikeuksien puolustaminen koetaan vasemmistolaisen ideologian tuputtamiseksi.

Voi olla, että kun poliisi luotettuna viranomaisena ”otti kantaa” ja vahvisti Priden viranomaistasolla hyväksytyksi asiaksi, vastustajat säikähtivät huomatessaan, ettei heidän vastustuksestaan ole hyötyä. He ovat ehkä kokeneet olevansa ”tolkun ihmisiä” ja ovat nyt järkyttyneitä, kun poliisi onkin ottanut heidän kanssaan eri kannan. Ehkä nyt olisi kuitenkin aika pohtia ennemmin niiden omien näkemysten ”tolkullisuutta” kuin poliisin. 

Surkuhupaisin suosikkikommenttini oli sellainen, jossa joku peräänkuulutti poliisin tehtävää ”pitää Suomi heterona”. Missäköhän mahtaa olla lakipykälä, joka tällaisen mission määrittää?

Tarpeeton sairaiden pervojen katujuhla?

Paljon tulee myös närkästyneitä puheenvuoroja, joissa kyseenalaistetaan Priden tarpeellisuus. Kuulemma tasa-arvo on jo valmis ja lisäksi on törkeää, että sitä homoseksuaalisuutta pitää niin hieroa muiden naamaan. Moni on myös huolissaan lapsista ja tämän kaiken vaikutuksesta heidän hauraalle kehitykselleen; esimerkiksi Mauri Peltokangas pohti Pridea koskevassa FB-päivityksessään ”millaisen kuvan kuminen mela päässään konttaileva aikuinen läähättävä mies antaa lapsillemme”. Ja tietysti aina joku loukkaantunut sielu kertoo, että ei tämä maailma syrji sateenkaariväkeä vaan valkoisia heteromiehiä ja peräänkuuluttaa oikeutta järjestää hetero-pride.

Maailmassa ei ole yhtäkään maata, jossa heteroseksuaalisuus olisi jollain tavalla rangaistavaa tai jossa siitä syrjittäisiin. Tapauksia, joissa ihminen joutuu olemaan heteroseksuaalisuutensa tai cis-sukupuolisuutensa vuoksi kaapissa, ei yksinkertaisesti ole. Tietysti omasta seksuaalisuudesta ja sukupuolesta saavat iloita kaikki, mutta vaikka nykyajan Pridessa korostuu ylpeys ja ilo näistä asioista, se on silti alun perin ihmisoikeusprotesti ja on sitä edelleen. Seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluminen asettaa ihmiset edelleen eriarvoiseen asemaan cisheteroiden kanssa. Esimerkkejä tästä eriarvoisuudesta on useita ja ne ovat syy, miksi Pride edelleen tarvitaan, vaikka toki edistystä onkin tapahtunut.

Jotenkin huvittaa myös kaikki kommentit, joissa peräänkuulutetaan Priden tarpeettomuutta ja paheksutaan sateenkaarevuuden ”tyrkyttämistä”. Kuvittelevatko ihmiset, että kun sateenkaariväki saa jotenkin ”tarpeeksi” oikeuksia, he vaan hiljenevät ja maailma palaa entisille heteronormatiivisille raiteilleen? Tässä ollaan nyt tekemässä lopullista muutosta ja koko Priden pointti on se, että sateenkaari-ihmiset saavat olla näkyvästi olemassa tasa-arvoisina muiden kanssa. Eivät he ole menossa minnekään eikä maailma ole koskaan palaamassa entiselleen. Pride on tarpeeton vasta sitten, kun seksuaalisella suuntautumisella ja sukupuolella on yhtä paljon merkitystä ihmisen aseman ja arvon kanssa kuin vaikkapa silmien värillä tai kengän koolla. Senkin jälkeen on varmaan ihan ok, että sitä vietetään historiallisena muistojuhlana; onhan vaikkapa Suomen itsenäistymisestäkin jo yli sata vuotta aikaa, mutta itsenäisyyspäivää juhlitaan yhä.

Tätä ajatusta Priden ”säädyttömyydestä” ja ”homoseksuaalisuuden naamaan työntämisestä” selittää LGBTIQ-ihmisten hyperseksualisointi: mitä enemmän jonkun ihmisen suhde, seksuaalisuus tai sukupuoli poikkeaa monogamisesta cishet-normista, sitä vahvemmin se nähdään seksin kautta. Joillekin esimerkiksi homous on niin vahvasti yhtä kuin anaaliseksi, että Pride, sateenkaarevuus tai mikä vaan siihen viittaava saa puristamaan pakaroita kauhuissaan yhteen. Seksuaalivähemmistöön kuuluminen niputetaan herkästi myös yhteen seksuaalisen avoimuuden, kinkyyden tai yleisen ”holtittomuuden” kanssa; tästä kertoo Peltokankaan päivitys, jossa hän selvästi jakaa ihmiset Prideen osallistuviin sairaisiin pervoihin ja ”perinteisiä perhearvoja” kannattaviin heteroihin. Jonkun kannattaisi varmaan mainita Peltokankaalle, että kinkyjä heteroitakin on vaikka kuinka ja sateenkaarijengiin kuuluvat myös aseksuaalit. On ihan mahdotonta tehdä mitään yleistyksiä kenenkään seksuaalisista mieltymyksistä sukupuolen tai suuntautumisen perusteella.

Ja mitä tulee niihin lapsiin, niin mitenköhän tapahtuma, jossa julistetaan kaikkien oikeutta elää omannäköistä elämää yhdenvertaisina, traumatisoi ketään? Varmasti Pridessa voi tulla vastaan ihmisiä asuissa, jotka herättävät lapsissa kysymyksiä, mutta todennäköisesti vanhempien kiertelevät ja häpeällä kyllästetyt vastaukset traumatisoivat enemmän kuin itse asut. Lisäksi voi miettiä, kuinka traumatisoivia ovat puolestaan esimerkiksi uskonnolliset herätysliikkeet, joissa lapsia aivopestään pienestä asti uskomaan omaan synnynnäiseen pahuuteensa ja syntisyyteensä. Niistä harvalla persukansanedustajilla lienee kuitenkaan mitään huonoa sanottavaa.

Jos koko Pride-viikon viettää paniikissa pakaroita yhteen puristaen, niin ei ole ihme, jos alkaa sateenkaariteemat vähän puuduttaa. Kramppihan siitä tulee ja varmasti olisi mukavaa, jos voisi välillä vähän hellittää. Vika ei ehkä kuitenkaan ole Pridessa tai sateenkaariväessä vaan ehkä sittenkin kramppipotilaan ahdasmielisyydessä ja homofobiassa. Suosittelen hierontaa, venyttelyä ja mielen avartamista.

Olen suhtautunut näihin LGBTIQ-asioihin aina vähän sellaisella minding my own business -asenteella. Se tarkoittaa, että jos kohtaan jotain mitä en täysin ymmärrä, en ala väittää vastaan vaan annan asian olla ja jatkan elämääni. Minun ei tarvitse olla henkilökohtaisesti samaa mieltä jokaisen ihmisen valinnoista voidakseni pitää häntä kanssani samanarvoisena. Vielä vähemmän merkitystä mielipiteelläni on silloin, kun kyse on jonkun ihmisen perustavanlaatuisesta olemuksesta. Jos jonkun valinnat tai oleminen eivät aiheuta muille haittaa – ja tällä tarkoitan nyt todellista vaaraa, en mitään mielensäpahoittamista – pidän huolen omista asioistani ja jätän hänet elämään elämäänsä rauhassa. En tiedä, miten tämä ajatusmaailma saataisiin iskostettua Pridea ja sateenkaariväkeä vastaan änkyröivien urpojen päähän, mutta elättelen toivoa, että joskus se vielä tapahtuu.

Hyvää ja turvallista Pride-viikonloppua! <3

2 ajatusta aiheesta “Pridesta on eniten mielipiteitä niillä, joita se ei koske”

Kommentointi on suljettu.